Perjantai oli päivä joka ei ollut koskaan päättyä. Kuudelta aamulla lähdimme Juhan kanssa lentokentälle ja kallistahan se oli kun emme olleet tajunneet varata airport taxia. Rantamäen Antti oli päässyt oli avuin lentokentälle jo aikaisemmin.
Koneeseen päästiin kivuttomasti ja lento Heathrowlle meni nopeasti mitä nyt vähän odoteltiin lähtövuoroa Helsingissä. Koneessa rupesin tavaamaan Der Spiegeliä saksankielen harjannuttamiseksi. Hidasta oli. Heathrowlla siirryttiin Virgin Atlanticille ja onnistuimme saamaan vielä vierekkäiset paikatkin.
Lento taisi kestää kymmennen tuntia joiden aikana en oikein saanut nukuttua syystä että olen pitkä. Tavasin siis lisää Spiegeliä ja katsoin kaikki tarjolla olevat Simpsonit. Virginin tarjoilut yllättivät sillä lentolipussa luki lunch/snack joka paljastui kohtuulliseksi lounaaksi, kolmeksi-neljäksi snackiksi ja kasaksi olutta/viiniä. San Franciscossa rajamuodollisuudet menivät nopeasti ja lähdimme shared vanilla kohti keskustaa.
Ensimmäinen huomio Yhdysvalloista oli että täällä on ihan älyttömästi autoja: kello oli noin kolme iltapäivällä kun vani pääsi lähtemään lentokentältä ja viisi kaistaisilla moottoriteillä oli paljon autoja mutta sen lisäksi vielä kaikissa lähiöiden talojen pihoissa oli autot vaikka ihmisten pitäisi olla töissä.
Hotellilla check-in ja etsimään Antin ja Ninan huonetta. Siellä olikin sitten tarjolla kylmää olutta ja matkakertomusten vertailua. Ninalla ja Antilla oli ollut hieman huonommat lennot mutta vastineeksi he olivat päässeet katselemaan Espanjan kultajuhlia aitiopaikalta. Siitä sitten vähän piristeitä ja olutta (Sierra Nevada on ~paikallinen panimo, nam!) ja kaupungille harhailemaan.
Pyörimme ympäri Chinatownia sekä kaupoissa että etsien ruokapaikkaa. Chinatown oli ihan aito kiinalaisten asuttama paikka vaikka turistikauppoja olikin paljon. Tarjolla olisi ollut monia hyvin pieniä paikallisten suosimia paikkoja mutta lopulta ravintolaksi valikoitui joku hieman turisteille suunnattu isompi ravintola jonka nimeä en edes muista. Seitsemälle henkilölle seitsemän ateriaa jaettuna täytti jälleen löytyneen nälän ja aterian jälkeen alkoi pilkkiminen. Siitä sitten hotellille ja nukkumaan 26 tunnin valvomisen jälkeen - ah sitä autuutta!
-Jarkko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti